13.10.2004
Monissa kunnissa mietitään nyt kuumeisesti kustannussäästöjä. Suljetaan kouluja ja muita toimipisteitä. Oikeutetusti voi kuitenkin kyseenalaistaa miten paljon kustannuksia viime kädessä säästetään. Otetaan esimerkiksi koulu. Usein koulurakennus on kunnan omistama. Mitä tehdään rakennukselle jos koulutoiminta lakkaa? Uusia vuokralaisia tuskin koulukäyttöön suunniteltuun rakennukseen löytyy. Tyhjilläänkin oleva rakennus maksaa ellei sitä aiota jättää rapistumaan omia aikojaan tai pureta. Purkupäätös olisi selkeä päätepiste kuluille, mutta siihen harvoin päättäjien kantti riittää. Kiinteistö vaatii myös hoitoa ellei sitä jätetä metsittymään. Rakennuksen rakenteet pidetään kunnossa ja peruslämpö päällä. ”Oikeita” säästöjä kiinteistöpuolella tulee todennäköisesti vain siivous- ja lämmitys-kuluissa.
Epäilen että säästöharhojen takana on myös yrityspuolella paljon ongelmia ja harhapäätelmiä aiheuttava ABC-laskenta (Activity Based Costing). Siinä myös kiinteät kustannukset (johto,t&k yms) kustannukset kaadetaan jonkin jyvitysperiaatteen mukaisesti tuotteiden päälle jotta niille saadaan ”kokonaishinta”. Jyvitysperiaate voi olla esimerkiksi valmistustyöaika. Tämä toimii hyvin kunhan kinteät overhead-kustannukset ovat suhteellisen pieniä. Ongelmia syntyy usein jos verrataan yksittäisen tuotteen tekemistä itse vai alihankintana. Silloin verrataan helposti overhead-kuluilla rasittetua omaa hintaa alihankkijan tarjoukseen. Unohdetaan siis etteivät kiinteät overhead-kulut häviä mihinkään vaikka tuote siirretään alihankintaan. Lopputulos on että kaikki muut tuotteet saavat hieman suuremman siivun kiinteistä kuluista ja ”kallistuvat” hieman.
Kouluesimerkissä saatetaan pelata keskimääräisellä neliöhinnalla (koulurakennukset maksavat meille xx €/m2 vuodessa). Jos vähennämme neliöitä kustannukset siis laskevat! Nyt pitää olla tarkkana! Mikä toiminta tai kustannus todella vähenee? Sisältääkö keskimääräinen neliöhinta esimerkiksi kiinteistöhuoltoryhmän kulut? Väheneekö ryhmän työt jos koulu suljetaan? Tällä tavalla on kustannukset käytävä läpi kohta kohdalta. Oikeita kustannussäästöjä saadaan yleensä aikaan vain jos voidaan osoittaa henkilöstövähennyksiä. Toinen todellinen säästö on jos tarpeellinen kallis remontti (esim homevaurion korjaamiseksi) voidaan välttää. Kriittisesti pitää myös tarkastella onko toimipaikan sulkeminen henkilöstövähennyksen ehto vai vain tekosyy.
Ellei kustannusrakenteita pengota kunnolla (ja julkisesti) on seurauksena näennäisiä kustannussäästöjä ja tarpeetonta kurjuutta!
Lars Stormbom