Vantaan sanomat 04.05.2005

Onko mopo karannut?

Kuka tahansa voi selailtuaan vantaan kaupungin talousarviota muutaman minuutin todeta että tulojen ja menojen välillä on ammottava kuilu. Lisäksi kuilun umpikuromisella alkaa olla kiire. Koska koulu- ja sosiaali-toimen menot ovat kolme neljäsosaa kaikista kuluista niiden kaupunkilaisia lähellä olevista palveluista on myös säästettävä.

Sen sijaan säästötoimien suunnittelutavalle ei tyylipisteitä voi antaa. Kaupungin raskas hallintokoneisto ei kykene järkevällä tavalla käsittelemään näin laajoja säästöohjelmia näin nopeassa aikataulussa. Autoilutermein voisi sanoa että johtavat politikot ovat polkaisseet jarrupolkimen pohjaan – menopeli on nyt tukevassa lukkojarrutuksessa ja ohjattavuus menetetty. Eikä tässä ole kyseessä mikään ketterä ralliauto vaan raskaassa tukkikuormassa oleva perävaunullinen rekka. Ylimääräinen vauhti saadaan kyllä tapettua mahdollisimman nopeasti , mutta todennäköisyys että päädytään pöpelikköön on suuri.

Miten tähän tilanteeseen jouduttiin? Liikenneallegoriaa jatkaakseni voisi todeta että tilannenopeus oli keliolosuhteisiin nähden liian korkea. ”Sääennusteesta” olisi jo viime vuonna pitänyt nähdä että liukasta keliä on odotettavissa ja aloitettu varovainen jarruttelu jo silloin. Mutta tämähän oli vaalivuonna täysin mahdotonta – sen sijaan valitsijoille syötettiin kaikenlaista pajunköyttä- sinistä ,punaista tai vihreää, oman maun mukaan.

Nykytilanteessa kuntalaiset eivätkä muutkaan sidosryhmät odottamallaan tavalla ja järkevässä järjestyksessä pääse vaikuttamaan säästöohjelmaan. Ei ole aikaa surutyölle jonka esimerkiksi oman tutun koulun lakkauttaminen vaatii. Myös luottamushenkilöillä on erittäin vaikea tehtävä selvittää itselleen onko esitetty ohjelma ”vähiten huono” vaihtoehto. Miksi juuri tämä koulu lakkautetaan? Mitä vaihtoehtoja on harkittu? Nyt kun pellit ryskyy joka suunnalla sellaista ihmemiestä ei löydy joka jokaiseen toimenpiteeseen pystyisi vapaa-aikanaan syventymään.

Jotta demokratia olisi toteutunut kuntalaisten odottamalla tavalla olisi muutokset pitänyt vaiheistaa joko alueittain tai toiminnoittain.

Lopuksi tämän kerran ”abstraktit utåpiat”: Toivottavasti opimme tästä ennakoivaa ajotapaa ja peltiseppinä toimivat luottamushenkilöt ja virkamiehet saavat nakutettua Vantaan ruttaantuneet pellit entistä toimivampaan muotoon.

Lars Stormbom
Opetuslautakunnan jäsen
RKP
Vantaa