26.08.2006
Opiskelijatalouksista vain noin joka sadas kuuluu keskituloisten ryhmään. Loput ovat pienituloisempiä. Siksi ehdotetut opintotuen tulorajojen 20% korotukset ovat turhaa näpertelyä. Koska suurituloisia opiskelijoita ei käytännössä ole tulorajatkin ovat turhia. Samalla säästytään turhalta byrokratialta. Jos joku opiskelija yksittäisen vuoden aikana onnistuu tarvittavien 4.8 opintopisteen lisäksi tekemään kunnon tilin, niin häntä sopii mielestäni onnitella - ei rangaista tuen menetyksellä.
Opiskelija maksaa tuloistaan verot, niin kuin kaikki muutkin kunnialliset kansalaiset, myös opintotuesta. Koska marginaalivero Suomessa karkaa lähelle 50% jo melko pienillä tuloilla verokarhu perisi lisäksi takaisin lähes puolet tuesta hieman suurempituloiselta opiskelijalta. Fiksu opiskelija nostaa siis tuet pois opiskelun alkupäässä, kun korkeapalkkaisen työn saaminen on epätodennäköistä. Korkea opintotuen tuloraja koskee siis vain hyvätuloista, opinnoissan menestyvää, mutta tyhmää opiskelijaa.
Minusta myös argumentti että opiskelijoiden työssäkäyntiä pitäisi rajoittaa jotta he valmistuisivat nopeasti ei kestä päivänvaloa. Ei opiskelijan työn arvo yhdessä yössä moninkertaistu hänen valmistuessaan. Opiskelijat tekevät korvaamatonta työtä harjoittelijoina monissa yrityksissä. Lisäksi he saavat tarvitsemaansa työkokemusta jonka avulla odotukset työelämästä virittyvät oikealle tasolle.
Pois siis moinen raipparaja! Ja tämän lisäksi inflaatiokorjaus myös tuen määrään. Juhlapuheissa saarnataan jatkuvasti että osaaminen on ainoa tie pelastukseen piinkovassa kansainvälisessä kilpailussa. Halleluja - minä uskon! Satsatkaamme siis opiskelijoihin myös riihikuivaa rahaa.
Lars Stormbom
DI, Vantaa